Kyllikki Haavisto
Made in…
22.07.-08.08.2023
Avajaiset perjantaina 21.07. kello 18-20. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Pyrin kertomaan mahdollisimman pienillä, elämän arkipäiväisten toimintojen kuvauksilla asioita jotka meitä yhdistävät. Ajattelen, että juuri ostosten teko on lähes kaikille pakollista tässä maailmassa. Samalla se on side siihen valtavaan maailmanlaajuiseen suonistoon joka kaikkea ylläpitää, hyvässä ja pahassa, hyvinvoinnissa ja uhkassa.
Näyttelyn nimi juontaa juurensa mielessäni olleesta Kauppareissu otsakkeesta. Mutta kuvattuani joitakin mielenkiintoisia hankkimiani pikku juttuja, aloin kiinnostumaan eri tuotteiden Made in merkinnöistä.
Made in Germany –merkintä kertoo jotain, ajasta ennen jaettua Saksaa. Eihän ole niin kauan siitä kun merkintä Made in West Germany oli aivan tavanomainen. Mielenkiintoni herätti myös Japanissa valmistettu Citizenin Dieter Ramsin muotokieltä jäljittelevä matkaherätyskello.
Katson näitä merkintöjä ensisijaisesti maalarina, visuaalisina efekteinä. Kuitenkin ne omalta osaltaan kertovat karua kieltä; perisuomalaiset Sisupastillit ovat nykyään ruotsalaisomistuksessa ja valmistetaan Italiassa. Samoin kuin aikanaan ensimmäisenä innovatiivisena ksylitoltuotteena markkinoille lanseerattu Ksylitol Jenkki –purukumi, jota valmistetaan nykyään Hollannissa.
Olen joskus käyttänyt lähes päiväkohtaisia pakkausmerkintöjä teosteni lähtökohtina, silti vanhemmat niukasti informaatiota sisältävät tuotepakkaukset kutkuttavat ja innostavat mielikuvitustani tehokkaammin. Ja samalla ne piirtävät kuvaa ajasta jolloin kansallisvaltioiden rajat olivat tiukemmat, ajalta ennen globalisaatiota.
Tutustuttuani Karl Ove Knausgårdin viimeiseen kirjaan (Ikuisuuden sudet, Like 2023) uskalsin itsekin kuvata hiukan nostalgisoiden 80-luvun Leningradin ilmapiiriä. Suuri tulitikkurasia tosin löytyi ostosreissulta, kirpparilta. Mutta hotelli kuvassa on sama jossa tuli pari kertaa majoituttua. Hotellin ei sijainnut keskustassa vaan sinne piti kulkea bussilla ja eksyttyäni melkein ensimmäisenä päivänä Nevski prospektin ihmisvilinässä muista suomalaisista minulla ei ollut hajuakaan, minne suuntaan ja millä bussilla olisin majoituspaikkaan päässyt. Ystävällinen ikkunanpesijä neuvoi oikean bussipysäkin ja huomattuaan, että olin pysäkillä toisella puolella katua, väärään suuntaan menossa, juoksi vielä kadun yli neuvomaan oikealle puolelle.
Käytän kaikenlaisia materiaaleja. Teoksen idea yleensä on se joka ratkaisee kulloisenkin tekniikan, mutta öljyväri kulkee runkona likipitäen kaikissa töissäni.