RAIMO TÖRHÖNEN, PÄIVI PUSSILA JA PEKKA HOMANEN

Olemme kolmen oululaisen kuvataiteilijan muodostama vapaa ryhmä. Yhdistävänä tekijänä meillä on esittävään maalausperinteeseen pohjaava kuvakäsitys, kuitenkin pyrkimyksenä ajankohtainen nykytaide. Samalla kukin tuo mukaan omanlaisensa näkökulman ja lähestymistavan, mikä tekee kokonaisuudesta mielenkiintoisemman.
Sisällöllisesti töitämme yhdistää pyrkimys tavoittaa kuvia, jotka jollain oleellisella tavalla kertovat olemassaolosta, sen sattumanvaraisuudesta, hauraudesta ja kauneudesta.

Pekka Homanen, Maalauksia
Näyttelyyn tulevat teokset saivat alkunsa vuonna 2001. Lähipiirissä syntyneet lapset ja traagiset kuvat ympäri maapalloa tapahtuneista konflikteista saivat tunteeni pintaan. Halusin purkaa asian tavalla tai toisella. Syntyi maalaus-sarja jossa kauniit pienokaiset tarkastelivat sotatapahtumia etäännytettyinä kokemuksina. Lapsihan toimi tietenkin alter egonani. Mutta yhtä kaikki niin silloin kuin nyt teoksissani rinnastuvat pieni lapsi sekä suuri paha maailma. Ikävä kyllä joudun työstämään tätä samaista sarjaa vielä hyvin kauan sillä aiheet maailmalla ja täällä meillä eivät osoita loppumisen merkkejä. Päinvastoin maailmanpyörä vain kiihtyy.

Päivi Pussila, Maalauksia
Minua on jo kauan kiinnostaneet kädet, niihin liittyvät merkitykset ja elekieli.
Töissäni on löydettävissä viitteitä maalaustaiteen historiaan, erityisesti myöhäisrenessanssiin.
Unet ja nukkuvat ihmiset kiehtovat . Niin tuttu ja niin outo asia meitä kaikkia lähellä.
On asioita jotka tunnistaa enemminkin tunteina kuin selkeinä ajatuksina.
Töissäni on usein suuria, maailmaa syleileviä asioita; kuolema, suru, rakkaus, joista työskentelyn aikana yritän karsia liikaa pateettisuutta. Minua kiinnostaa kosketella
suuria tunteita sortumatta liialliseen sentimentaalisuuteen. Siinä reunalla keikutaan monessa
työssäni.

Raimo Törhönen, Veistoksia
Pidän itseäni etupäässä maalarina. Kuitenkin silloin tällöin päähän pälkähtää ajatus, joka ei tunnu luontevasti taipuvan maalaukseen, vaan vaatii erilaisen toteutuksen.
Tähän näyttelyyn olen koonnut näitä ”pälkähdyksiä”, esineveistoksia, joista suurin osa
on viime vuosien tuotantoa.
Näissä objekteissa on usein kyse jonkin esineen, vaikkapa kirjan, fyysisen olomuodon ja siihen liittyvien merkitysten ja käsitteiden ristivalotuksesta. Hiljaista huumoria unohtamatta.
Visuaalisella tasolla pyrin yksinkertaiseen ja selkeään muotoon, karuun kauneuteen.