Ahdistusta, piinaa, surua ja murhetta -tuskaakin… Joskus pienenpieni häivähdys iloa ja onneakin.

MUTTA: kaiken takana -tai alla, on se ikuinen valo.
Näissä töissäni kuvaan ihmiselle raskaita tunteita, kuinka joskus on niin
raskasta, että miltei kaikki peittyy mustaan.
Yleensäkin töitteni lähtökohtana on aina ne ihmisen syvimmät
kumpuavat perustunteet, elämässä ja sen kummallisuus. En kerro juuri
omasta elämästäni, vaan elämästä yleensä.
Teokseni olen pääasiassa toteuttanut grafiikantekniikoista
carborundumilla, lisänä hieman kuivaneulaa. Tunnen tämän
maalauksellisen grafiikanmenetelmän omimmakseni, koska sillä voin
saada aikaan rakastamiani isoja väripintoja sekä eläviä pinta-
struktuureja. Työni ovat aina uniikkikappaleita ja usein teossarjoja.
Tunnen häilyväni maalauksen ja grafiikan välimaastossa, mutta
rakastan niin paljon paperia, painojälkeä ja painamisen
yllätyksellisyyttä, että haluan tehdä kuvani grafiikan menetelmillä.
Olen minimalisti ja nautin yksinkertaisesta, pelkistetystä kuvasta, josta
on karsittu kaikki turha pois. Pelkistäen ja pelkistäen, kunnes jäljelle jää
vain väri. Vasta silloin voin hengittää edelleen vapaasti. Ja kun kuva on
minimalistinen, niin silloin väri nousee kertojan osaan.
Tällä hetkellä minulle riittää musta, valkoinen ja punainen. Ne kertovat
tämän tarinan.
Seuraavalla kerralla tulevat ehkä taas eri värit ja toiset tarinat…