Katarsista odotellessa… – Heikki Hautala

Työni käsittelevät modernia hämmennystä, ihmistä ärsykkeiden ristitulessa, tiedon määrää ja sen painoa. Suorituskeskeisyys, pinnallisuus, kiire, stressi, kyseenalainen teknologia, materialistisuus, äärimmilleen viety kaupallisuus, hallitsematon ahneus, kapeakatseisuus, ympäristöongelmat, vaihtoehdottomuus, toisaalta vaihtoehtojen määrä, syyllisyys, väkivalta, suvaitsemattomuus, kaksinaismoralismi, kulttuurien yhdenmukaistaminen… mainitakseni vaan muutamia seikkoja, joiden kanssa nykyihminen painii. En voi puhua kuin omasta ajastani ja henkilökohtaisesta kokemuksesta ja näkemyksestäni, enkä väitä, että ennen oli paremmin, etteikö ihminen olisi läpi historiansa käynyt omaa eksistentialistista ja yhteiskunnallista kamppailuaan, mutta monimutkaisena koen aikamme ja paikkamme hahmottamisen siinä.

Taide, mitä ikinä se tarkoittaakaan, sen eri ilmenemismuodot ja eteenkin sen tekeminen on minulle ärsykkeiden tarkastelua, niiden naulitsemista kuviksi kankaalle tai paperille, toisinaan ääneksi, tekstiksi tai toiminnaksi, ylipäätään teoksiksi, johonkin enemmän tai vähemmän pysyvään muotoon, kaaoksen myöntämistä ja samalla pyrkimystä sen hallitsemiseen.