MARTA – Jussi Matilainen
Näyttely koostuu tietokoneanimaatiosta ja sitä täydentävistä maalauksista. Animaation pääosassa on kohtalokas nainen. Jotain on tapahtunut ja pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi. Tai ehkä mitään ei olekaan vielä tapahtunut ja kaikki onkin harhautusta. Tarina häivyttää muut toimijat ja keskittyy Martan hahmoon ja paikkoihin, joissa on tapahtunut jotain, tai tulee tapahtumaan. Toinen hahmo, mies, näytetään toiminnan kynnyksellä, tunnelma on odottava.
Työskentelyni perustuu olemassaolevan materiaalin muokkaamiseen. Kokonaisuus lainaa Robert Aldrichin Kiss Me Deadly (1955) elokuvaa jonka alussa Cloris Leachmanin näyttelemä Christina kuolee vieden salaisuutensa mukanaan. Viimeiset sanat ennen väkivaltaista kuolemaa ”Remember me” ovat konkreettinen vihje, ratkaisun avain on hänessä. Animaatiossa Christinan esittämä Marta (ääni Marta Khrshanovskaya) ei paljasta salaisuuttaan. Tarina ei johda mihinkään vaan kiertää kehää. Loppuratkaisua ei tarvita – eikä sillä olisikaan mitään merkitystä.
Jäljelle jää luottamus, tai usko, tai epäusko. Vastuu on katsojalla. Marta on nainen hädässä ja samaan aikaan epäilyksenalainen. Kohtalokkaan naisen arkkityypistä ei saada lopullista varmuutta.
Joskus on niin pimeää, että on kuviteltava puolet.
Film Noirin tai pikemminkin Neo Noirin maailma on tuttu. Tunnelma ja ympäristö ennakoivat tragediaa. Marta itsessään on mysteeri. Väkivalta on läsnä rivien välissä, mutta toiminta rajattu
pois – se on katsojan kiihottuneessa mielessä.
Maalaukset voi nähdä osana tarinaa. Ne esittävät paikkoja jotka selvästi ovat samasta maailmasta. Ehkä ne ovat poistettuja kohtauksia tai takaumia, ehkä vääriä vihjeitä tai palapelin puuttuvia osia. ”Kamera” ei poimi merkityksiä, vaan työntyy kohtisuoraan kuvan sisälle. Kaikki vaikuttaa tutulta ja on nähty jo moneen kertaan. Lavastetun oloiset näkymät kaipaavat näyttelijöitä ja toimintaa täydentämään kohtauksen. Maalaukset ottavat mukaan uuden toimijan korostaessaan katsojan paikkaa. Ehkä Martan vastanäyttelijänä onkin katsoja, tai katsoja on Marta.