PALASIA – Elina Försti, Tapani Hyypiä, Eeva Kokki, Aila Leppikangas
Kolmen taiteilijan näyttely koostuu maalauksista ja kolmiulotteisista objekteista tilassa. Elina Förstin, Aila Leppikankaan ja Tapani Hyypiän öljyvärimaalauksissa käsitellään tilaa, valoa ja läpinäkyvyyttä. Eeva Kokin työt ovat kappaleita, rakennelmia, installaatio.
Elina Försti
Viimeisen vuoden aikana olen käyttänyt maalauksieni lähtökohtana pohjalaista latoa. Minulla ei ole emotionaalista sudetta latoon, enkä ole kiinnostunut ladoista niiden käyttöfunktion vuoksi. Vain ja ainoastaan läpinäkyvyys ja muoto innoittavat ladon käyttämistä lähtökohtana. Lato on maalauksissani välikappale, jonka avulla tutkin tilaa, valoa ja värejä. Latojen suuaukoista ja hirsien raoista pilkottava valo ja maisema ovat latoa itseään mielenkiintoisempia havaintoja.
Tapani Hyypiä
Maalauksissani aihe on verraten toisarvoinen tekijä, enemmänkin tekosyy sille, että voin maalatessani etsiä värejä, sekoittaa niitä, lisätä ja raaputtaa pois. Tämän prosessin aikana yritän kertoa itselleni mitä ajattelen ja tunnen tällä hetkellä ja onnistuessaan maalaus näyttää minulle sen mitä en muuten näkisi. Lähtökohtana on useimmiten jokin tapahtuma, maisema, mielikuva, joka antaa sysäyksen maalauksen syntyyn. Työ lähtee usein piirustuksesta mutta irtoaa pian ei esittävään suuntaan. Useita vuosia sitten ilmaantui maalauksieni yhdeksi aiheeksi pylväs tai torni.
Näissä maalauksissa yritän hahmottaa mielikuvaani tilasta, sellaisena kuin koen sen nyt.
Kaikissa töissäni värin etsimisen merkitys on kuitenkin olennainen, se kertoo itsestäni ne asiat joita ei voi nähdä kuin maalamalla ne.
Eeva Kokki
Käytän teoksissani monia materiaaleja, tutkin mahdollisuuksia. Töiden mittakaava ja luonne vaihtelevat. Lähtökohtana voi olla näyttelytila, löytöromu, lapsuuden muistuma, heijastus veden pinnalla, lause kirjassa, elokuva…
Jotkut teoksistani ovat olemassa vain lyhyen ajan tiettyyn tilaan tehtyinä ja puretaan pelkäksi materiaaliksi, ehkä odottamaan uutta syntymää eri muodossa toisaalla. Tämän näyttelyn työt ovat
installaatioita, rakennelmia, kappaleita. Materiaaleina olen käyttänyt mm. peltisiä sikariaskeja, hetekan pohjakerkkoa, lehtimetalleja.
Aila Leppikangas
Maalaus merkitsee minulle ennen kaikkea ihmisen metaforaa. Olen valokuvannut maisemaa yön pimeydessä ylivalottaen kuviani voimakkaasti. Kuvissani päivä sekoittuu yöhön. Yössä näkökyvyn merkitys heikkenee ja pimeys moniaistimellistaa havaintomaailmaa tuoden luonnon iholle. Pieniä kertomuksia ilman kosteudesta iholla, hengittämisestä ja hengittämättä jättämisestä.