PORIN TAIDEKOULUN LOPPUTYÖNÄYTTELY

KIRSI JAAKKOLA
Maalauksia

SUO

Olen maalannut suota. Märkää, ruskeaa ja arkista. Samalla niin upeaa, tuoksuvaa, houkkuttelevaa ja mystistä. suon värit kutsuvat katsomaan, tulemaan lähemmäs, ylittämään, astumaan mättäältä toiselle. Houkutuksen kiihotus on kauniin kuoren alla piilevä petollisuus. Pettävä, upottava maa.

Tarinoitteni takana on saappaat jalassa harhailua ja ihmettelyä suon myyttien ja vangitsevan värimaailman äärellä. Jokaisen teoksen pohjalla on vahvasti koettu tunnelma, tietoisuus tilasta, valon, sään ja vuodenajan vaihtelusta. Välillä kurkistan sisään violetinmustiin pohjattomiin aukkoihin, välillä taivaanheijasteisiin vesilammikkoihin.

Reiän partaalla ajattelen aikaa. Suonsilmissä kohtaan suoran aukon vuosituhansien päähän. Suo kätkee ja piilottaa, mutta myös säilyttää. Nyt-hetki elää valossa ja värissä silmän reunalla. Ihmettelen, miten lumikaan ei peitä valtavaa väriloistoa.

KAIJA LEHTONEN
Veistoksia

”MAAN TASALLA”

Minua kiinnostaa urbaanien materiaalien käyttö teoksissani. Mielestäni tapamme nähdä todellisuutta ovat valintoja. Kohteen erilainen jäsennys on erilainen valinta, tarkastelu poimii esiin yksityiskohtia, joiden varassa itse kokonaisuus hahmottuu todellisuutena.

JENNI RINNE
Maalauksia

Suurikokoisia akryyli- ja öljymaalauksia joissa on selkeästi kolme teemaa: kaupunkinäkymiä, ikkunoita ja balleriinoja.

Kati Valkonen, temperamaalauksia KATI VALKONEN
Maalauksia

Lopputyöni koostuu noin neljästäkymmenestä pienikokoisesta (20×20 ja 20×25 cm) abstraktisista temperamaalauksesta. Maalaukseni kuvaavat omaa avioliittoani iloineen ja suruineen.

Pyrkimykseni on ollut ensisijaisesti luoda kauneutta, mutta maalamisen kautta olen myös prosessoinut avioliittoani – osittain tietoisesti, mutta suurimmaksi osaksi tiedostamattani.

Avioliiton valitsin lopputyöni teemaksi, koska se on elämäni tärkein ihmissuhde. Avioliittoa ei nykyään pidetä itsestäänselvästi elämänpituisena suhteena, ja media ruokkii jatkuvasti kuvaa ruohosta, joka on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Olen mennyt naimisiin elääkseni mieheni kanssa ”kunnes kuolema meidät erottaa”. On mielenkiintoista yrittää kuvata niitä moninaisia, usein ristiriitaisiakin tunnetiloja, joiden keskellä liitossamme elämme.

Maalaustapani on impulsiivinen ja nopea, enkä yleensä tee luonnoksia tai muutenkaan mieti etukäteen, mitä alan maalata. Usein tajuan vasta valmiin teoksen nähdessäni, mitä se kuvaa. Abstrakti maalaaminen tuntuu tällä hetkellä minulle omimmalta tavalta tehdä taidetta, koska pystyn maalaamaan vapaammin ilman mallia. Abstrakti ilmaisu on minulle myös suhteellisen uusi tuttavuus ja senkin takia kiinnostavaa.