TOIVOMUSPUU – MUISTIN HUONE, Laina Koskela, Liisa Malkamo

LAINA KOSKELA

Lakeudella syntyneenä ja kasvaneena olen ihaillut yksittäisiä, komeita pihapuita, taloihin johtavia koivukujia ja korkeita metsäsaarekkeita peltojen keskellä.
Puu materiaalina tuli minulle tutuksi jo lapsena, leikkiessäni vaaleiden, tuoksuvien höylänlastukiehkuroiden keskellä.
Puu on viimeisissä teoksissani läsnä materiaalina, aiheena ja inspiraation lähteenä.
Puun henki-sarjaan olen kaivertanut piirroslaatat paksuista kiekoista, jotka on sahattu Pyynikinharjun punahongista.
Loitsu-sarjassa toukankäytäviä muistuttavat kuviot tuovat mieleen salakirjoituksen tai jonkin tuntemattoman kielen.
Toivomuspuu-sarjan aloitin viime syksynä Prahasta asuessani siellä taiteilijaresidenssissä. Näyttelyssä oleva toivomuspuu on kelohonka Pyynikiltä.

L I I S A M A L K A M O

Lähtökohtana teoksilleni on yleensä jokin tehty havainto, kuultu tai nähty, asia, joka jää mieleen ja alkaa askarruttaa mielikuvitusta. Teosten synty on prosessi.
Toisinaan muutosprosessi jatkuu vielä näyttelyn tai näyttelyiden aikana. Tarvitsen aikaa tutkiakseni havaitsemaani, monesti myös sanallista informaatiota ilmiön ympärillä.
Kuvallinen idea valitsee itse välineen, jolla sen toteutan.
Usein toteutan samaa teemaa sekä maalauksina että graafisina teoksina tai installaatioina.
Tällä hetkellä olen kiinnostunut yhä yksinkertaisemmista asioista, abstraktista, minimalistisesta ja konseptualistisesta ilmaisusta. Olen pitkään käsitellyt yksinkertaisia geometrisia muotoja teoksissani, ympyrää, kolmiota, viivaa. Minua kiinnostavat sarjallisuus ja toisto
Tämän näyttelyn teokset ovat kaikki syntyneet muistikuvista. Tehdystä havainnosta on jo kulunut aikaa. Havainto nousee esiin koettuaan metamorfoosin. Työskentelen intuitiivisesti, työskentelyprosessin alussa en aina tunnista, mistä aiheeni on lähtöisin, mutta jossain vaiheessa muistan. Silloin työ alkaa tuottaa rinnalle muita kuvia. Olen ikään kuin astunut muistin huoneeseen, muistin tilaan, josta asiat kumpuavat kuvina esiin.