TYÖSTÄ VAPAA KULTTUURI

Poriginal galleria  23.11.-13.12.2024

Osoite: Eteläranta 6, 28100 PORI | Puh. 044 701 4737

Avoinna Ti-Su

Lopettajaiset 13.12.2025 kello18 alkaen.

Näyttely käsittelee työstä vapautumista, erityisesti liittyen taiteelliseen toimintaan ja siihen sisältyvään mahdollisuuteen jäsentää suhdetta työn tekemiseen. Näyttelyssä on esillä Ronja Siitosen valokuvaa ja tekstiä yhdistävä, päiväkirjamainen ja tunnustuksellinen teoskokonaisuus, jonka lähtökohtana on viiden kuukauden työttömyysjakso, Jaakko Pallasvuon esinemuotoisia teoksia sekä Eurooppa kieltäytyy työstä hankkeeseen liittyviä elementtejä: Henri Salosen ottamia valokuvia, Ilona Raivion dokumenttielokuva Työn yöstä autonomiaan sekä jaettavina printteinä Klaus Maunukselan ja Pontus Purokurun esseet. Tämän lisäksi näyttelyssä on luettavissa Khaos kustantamon Eurooppa kieltäytyy työstä-hankkeesta toteuttama julkaisu, jossa on hankkeen tiimin Lasse Poserin, Ilona Raivion ja Henri Salosen tekemiä haastatteluja. Julkaisu on myös myynnissä näyttelyn yhteydessä.

Osa näyttelystä on esillä Porin Seudun Työttömät ry:n toimitiloissa osoitteessa Mikonkatu 21, Porissa. Yhdistys on perustettu vuonna 1992 ja toimii aktiivisesti työttömyyden vähentämiseksi sekä työttömien toimeentulon, toimintakyvyn ja työllistämisedellytysten edistämiseksi. Yhdistys järjestää jäsenistölle koulutus-, harrastus- ja virkistystoimintaa, jakaa ruoka-apua ja ylläpitää muun muassa pukuvuokraamoa, kirpputoria, ompelimoa, kutomoa sekä syksyisin tuoremehuasemaa. Pääasiassa kirpputorin tiloissa esillä oleva osuus on nähtävillä kirpputorin aukioloaikoihin arkipäivisin kello 10-15.

TYÖSTÄ VAPAUTUMINEN

“Antaakseni summittaisen näkemyksen mittakaavasta, jolla työn määrää olisi välttämätöntä vähentää pysyäkseen hiilidioksidipäästöbudjetissa, jotta pysyttäisiin alle kahden asteen lämpenemisessä, työtuntien OECD-maissa tulisi olla niinkin vähäinen kuin 5 tuntia viikossa.”

Lähde: The-Ecological-Limits-of-Work-final.pdf (autonomy.work)

Työstä vapautuminen voi tarkoittaa, että teemme ajallamme vain jotain, jonka koemme tärkeäksi ja mielekkääksi. Kieltäytyen tekemästä mitään muuta. Samalla tunnustaen myös muiden oikeuden tehdä näin. Se on erilaisten toimijuuksien, eli työn kentän näkyvyyttä.

Taiteellisessa toiminnassa työn eräänlaisen omaehtoisuuden on nähty olevan yksi sen eduista. Eli kun taiteilija itse päättää mitä hän tekee, niin sen kautta vältetään tai ainakin vähennetään riistoluonteisen työn roolia, eli tilannetta, jossa tekeminen jäsennetään ensisijaisesti kysynnän kautta määrittyviksi myytäviksi tuotteiksi ja vaihtoarvoon sidotuksi ajan käytöksi. Taiteellisen toiminnan tämän tilanteen ulkopuolisuuden perustana on ajatus, että taiteilija tekee työtään ensisijaisesti mielekkyydestä osallistuessaan sen ilmentämiseen ja määrittämiseen mitä taide on. Taiteilija olisi siis ikään kuin saanut luoduksi jotain ”autonomiaa” omalle tekemiselleen yhteiskunnassa vallitsevalta tuotannollisen työn eetokselta kieltäytymällä myymästä omaa aikaansa tavaramuotoisella logiikalla.

Taiteellinen työ ei ole ainut toimiala, jossa itsensä työllistäminen (eli työnsä tekeminen ”itselleen”) näyttäytyy kuitenkin usein joustavuuteen perustuvana itseriiston muotona, jossa jatkuva sopeutuminen, oman osaamisensa markkinoiminen tai kehittäminen markkinoiden käyttöön kuluttaa omaehtoisen vapauden tunteen ja ilmentyy jatkuvana epävarmuutena ja sisäistettynä tarpeena ansaita tila työnsä tekemiselle. Markkinamekanismin vastaisen kritiikin kärki perustuu sille, että emme todellakaan tee kaikkea vain odottaessamme saavamme siitä jonkin (rahallisen tai rahattoman) korvauksen, vaan usein siitä huolimatta. Taiteilijuuden vaarallisuus työnä perustuu tämän ylijäämäisyyden jatkuvalle tuottamiselle. Tämä saturoi markkinat samalla tuoden esiin erilaisten portinvartijoiden roolin.

Taiteilijoiden työskentely sisältää potentiaalia tehdä näkyväksi vaihtoehtoisia suhteita työn tekemiseen. Samalla kuitenkin on tärkeää tunnistaa luovaan työhön liittyvän itseriiston, rakenteellisen työttömyyden, järjestäytymättömyyden sekä pakkoyrittäjyyden roolit.

Näyttely käsittelee työn kulttuuria ja siitä kieltäytymistä tai vapautumista. Työstä vapautumista voi mallintaa vain osallistumalla kulttuurin muutospotentiaalin todentamiseen. Työstä riistävänä ja planeetan ekologisen kantokyvyn romahduttavana toimintana tulee vapautua. Loputonta kasvua rajallisella planeetalla ei ole. Työn kulttuurin on tultava päätökseensä, mutta työ-sanan voi kenties pelastaa uusiokäyttöön kasvua kaiken elämän kustannuksella tavoittelevan kapitalismin ikeestä. On tarve luopua epämielekkäästä, turhasta ja suorastaan vahingollisesta työstä, joka orjuuttaa, ottaa kaiken ajan, valtaa tilan ja typistää mahdollisuudet toimia, joka tuhoaa ihmisyyden ja mahdollisuuden arvostaa asioita ilman palkkiota.

Taideinstituutio voi tarjota juurikin tukea tälle työn kulttuurin muutokselle. Niin aineellisesti kuin aiheellisestikin. Työ on nähty tapana jäsentää ihmisen yhteiskunnallinen rooli. Siksi se on edelleen keskiössä, kun mietimme mitä teemme, miten sen perustelemme ja mille sen perustamme.

Ilmastokriisi ja luontokato tarkoittavat pysyvää muutosta siinä mitä on olemassa. Paljon katoaa, häviää ja kuolee siten, etteivät ne enää ilmennä elinvoimaa kenellekään. Taiteilijuudella merkitään asioita, joista välitetään. Se voi olla työtä ja jonkin asian työstämistä, mutta se voi myös olla toisin näkemistä, havainnon luomista tai keskittämistä. Kaikesta uhanalaisuudesta huolimatta taiteellisella työllä on pysyvyytensä ja kytkeytyneisyytensä. Se, että taiteilijat nimenomaan tekevät työtä siitä huolimatta, ettei sitä tueta tarpeeksi tai nähdä hyödyllisenä toimintana, kertoo jotain elintärkeää mielekkyyden merkityksen kantovoimasta.

Tämä on Poriginal gallerian viimeinen näyttely tässä entiseen suolavarastoon rakennetussa tilassa. Vuodesta 1984 alkaen Porin Etelärannassa ollut taiteen esittämisen tila, siirtyy Poriginal nimisenä museon yhteyteen vuonna 2025 ja samalla muuttaa toimintaperiaatettaan. Tila muuttuu paitsi maksuttomaksi taiteilijoille mutta sen lisäksi näyttelystä maksetaan korvaus. Poriginal tulee olemaan edelleen avoimeen hakuun perustuva taiteen esittämisen tila, jonka tarkoitus perustuu mahdollisuuteen monipuolistaa taidemuseon näyttelykalenteria tuoden esiin erilaisia lähestymistapoja taiteen esittämiseen ja tekemiseen, sekä osallistua ajankohtaiseen keskusteluun. Tämän Poriginal-tilassa nähtävän viimeisen näyttelyn taustalla vaikuttaa näkemys, että taideinstituution, kuten taidemuseon, tehtävänä on myös ymmärryksen tuottaminen siitä mitä on taiteilijoiden työ.

Kuraattori: Miina Hujala