Valokuvia ja tilateoksia – Katariina Filppula

Olen kuvannut Hämeenlinnassa nyt jo purettua Suomen turkistehdas Oy:n tehdasrakennusta ja sen hiljaista häviämistä Vanajaveden rannalta. Kun aloitin kuvaamisen, työt 75-vuotiaassa tehtaassa oli lopetettu ja irtain huutokaupattu.

Tyhjässä tehtaassa minua kiinnosti erilaiset aikatasot. Lyhyt tuttavuuteni Turkistehtaan kanssa ulottui paikkaa tutkaillessani menneeseen. Työteon jäljet sisätiloissa, hajut, kulumat ja kaikkialle tarttunut karva, kertoivat tehtaan tapahtumista. Purkuprosessin myötä rakennuksen ulkopuolinen maailma tunkeutui tehtaaseen ja häivytti sitä pikkuhiljaa. Myös hetki, jolloin paikasta oli lopullisesti lähdetty, oli vahvasti läsnä. Näyttely ei ole dokumentti Suomen turkistehtaasta vaan tutkielma ajallisuudesta, katoavasta paikasta ja muutoksesta.

Valokuuvamisen lisäksi keräsin Turkistehtaasta ihmiselle kelpaamattomia, hylättyjä esineitä. Suojaessut, työvälineet, penkit ja karva ovat tilateokseni lähtökohtia. Muokkaamalla ja yhdistämällä löytöjäni keskenään hämärrän tavaroiden alkuperäisen käyttötarkoituksen ja välitän tehtaassa kokemaani outo
tunnelmaa.